Niin paljon ihmeellisiä asioita.

 Edelliskerrasta on taas vierähtänyt aikaa. Paljon. Ja paljon onkin tässä poissaolon aikana tapahtunut.

Maanantaina sain tietää, että pääsin Turkuun Suuhygienistiksi. Tiistaina päätin, että pidän välivuoden. Keskiviikkona löysin äiti löysi nimeni Aalto-yliopistoon hyväksyttyjen listalta. Torstaina otin paikan vastaan Aalto-yliopiston teknillistieteellisestä korkeakoulusta. Ja tänään perjantaina värjäsin hiukseni.

Minä muutan toivottavasti Espooseen??!!

Tämä viikko, viisi päivää, on tuntunut karmivan pitkältä ikuisuudelta. Koko ajan mietin, että ei hitsi tämän ja senkin olen unohtanut jo lähettää, mutta tarkemmin miettiessäni tajuan, että no sain tietää koko asiasta eilen, että ei tässä ole mikään kiire. Niin outoa. Välivuosi oli haaveena ihan konkreettinen (ja on sinänsä vieläkin, että voisin edelleen ilmoittautua poissaolevaksi), koska tuntuu etten saa koskaan hengitettyä rauhassa ja tarpeeksi. Vaikka nytkin oli parin päivän vapaat niin silti, en osaa :D Ehkä painan vielä seuraavat kolme vuotta ja pidän tauon kun olen 22v?

 Olen vieläkin ihan hämmentynyt asiasta, että pääsin sisään Aaltoon. En olisi edes mennyt katsomaan hyväksyttyjä, vaan saanut sydänkohtauksen vasta kirjeen tultua kotiin. Koska minä en uskonut itseeni tippakaan :D Koska siis en ole eläessäni tehnyt yhtäkään koetta niin paskasti. Kävin siellä yliopistohaku.fi -sivulla ehkä noin 50 kertaa keskiviikon aikana ja tarkistin, että lukeehan siellä edelleen "hyväksytty"... Ja vaikka siellä luki, en uskonut.

Olen hämmentynyt myös siitä, että hain neljään paikkaan ja olisin periaatteessa päässyt niihin kaikkiin. Kuten facebookkiinkin kirjoitin, että taas jälleen kerran ensivuoden suunnitelmani heittivät kuperkeikkaa. Olen suunnitellut ensivuoden juttuja jo niin pirun monta kertaa uudestaan, että toivottavasti edes tämä olisi jokseenkin lopullista. 

En osaa ajatella, mitä minun nyt pitäisi ottaa huomioon. Pitäisi saada asunto ja pitäisi pistää papereita Kelaan, pitäisi elokuussa saada yliopistotunnukset ja pitäisi muuttaa Helsinkiin siis Espooseen, jota olen koko ikäni kammonnut. Ja ihan hyvästä syystä, siinä missä toinen saa toisaalta kaksion alle 500€:n kuukausivuokralla, pääkaupunkiseudulla ei ole edes asuntoja tarjolla tai sitten ne on jotain 15m2 yksiöitä, joiden vuokra on lähempänä 900€... Jos jotain opin siitä helkkarin taloustiedonkirjasta, muutakin kuin että se on ihan hullua, niin sen, että tuolla etelässä kysyntä ylittää tarjonnan miljoonakertaisesti ja hinnat ovat sen mukaisia. 

Onneksi on edes pieni mahdollisuus ulkopaikkakuntalaisena opiskelijasoluun.

Niin ja värjäsin hiukset, värillä, jonka piti olla asteiltaan sitä edellistä vaaleampi. Ja tästä tuli loppupeleissä tummempi? :D Ei siinä sinänsä mitään huonoa ole, mutta en nyt taas vaihteeksi tajunnut, että miksi se väripurkki näin teki? Tänään vuorossa vielä iltavuoro töissä, ja sitten alkaa tämä arkiviikko olla pulkassa. Vaikka noh, jatkuuhan ne työt vielä viikonloppunakin että mistään vapaudesta ei ole nyt kuitenkaan kyse.

Mitäs teille kuuluu ihmiset?