Oih kyllä tässä auringonpaisteessa kelpaa laskea, vaikka viimeeksi eilen Lahnoissa selitin, kuinka ottaisin mielummin pilviä ja pakkasen, kun auringon ja plussaa. Jos ajattelee laskemisen kannalta, niin ottaisin todellakin mieluummin sen pakkasen. Täällä tosin ei ihan hirveän nopeasti näyttänyt rinteet menevän huonoksi vaikka lämpöä oli lähemmäs +5 ja se oli tosi kivaa! Mun lautailu-urani ei ehkä ihan vielä ole Enni Rukajärvi tasolla, joten meikäläinen heittää tosi helposti kuperkeikkaa jos niitä lumipaakkuja kasaantuu rinteisiin :D Toisaalta jos ajattelee nautinnon kannalta, niin eihän tuossa auringossa mitään vikaa olee, jos ajattelee kuvaamista, maisemia ylipäätään ja onhan terassilla kivempaa juoda kaakaota ja syödä munkkia auringonpaisteessa kuin lumisateessa. Kaksipiippuisia juttuja. Mieluiten -5 ja täysaurinko.
Tää Ruka ei ihan vakuuttanut mua hyvänä laskettelukeskuksena lautailijoille. Mäet on ihan kivoja ja ankkurihissejäkin kivasti. Tuolihissejä täällä on ihan törkeesti suhteutettuna kokoon, pelkäsin niitä etukäteen ihan sikana. Oon saanu traumat Himoksen yhestä tuolihissistä, missä se poistumispaikka oli yksinkertasesti niin jyrkkä ja jäinen, että hyvä kun pysyin suksilla pystyssä. Täällä poistumispaikat on ollut tosi kivoja, joten olen päässyt yli tuolihissikammostani.
Se, mikä tässä ei vakuuta mua, on nää ihan järkyttävät siirtymät. Tää on Himoksen (ja ehkä vähän Ylläs Skin) tavoin tosi pirstaleinen, koska Iso-Ylläksen tavoin täällä ei ole yhtä tunturia ja yhtä huippua. Monessa kohtaa laudalla vauhti loppuu täysin tai siirtymä yksinkertaisesti täysin mahdoton ilman suksien mahdollistamaan V mäennousutyyliä, pakko ottaa koko lankku irti jaloista. Oikein kiva kyllä, jos laskee kahta mäkeä yhden hissin toiminta-alueella, mutta auta armias jos yrität siirtyä toisiin mäkiin.... Tänään tuli vähän hypittyä ja treenattua siis reisiä :D
Iltalenkillä ollessani huomasin kävelytiellä lumisen ja märän iPhonen. En kerennyt kokeilemaan, onko puhelimeen laitettu suojakoodi, sillä se sammui kylmästä, eikä enää käynnistynyt uudestaan. En tiennyt, olisinko vienyt sen mökkiin lataukseen ja kokeillut, olisiko omistaja ollut viisas ja pitänyt pin-koodinaan sitä kuuluisaa 0000. Minusta kaikilla pitäisi olla pinkoodina 0000, ihan vaan syystä että kaikki pääsisi kaikkien puhelimiin tällaisissa tilanteissa. Olisin sitten voinut soittaa "äidille" tai "BF"lle. Ajattelin kuitenkin, että koska puhelin näytti 99% jollekin tytölle kuuluvalle, eikä ollut mikään Nokia 3310 (joka ei olisi sammunut kylmästä), puhelinta varmaan aletaaan kaivata suht pian. Varsinkaan, kun se ei vielä ollut sammunut sen löytäessäni ja iphonet tuntien ne ei kauaa hangessa hengissä pysy... Kuivasin ja käärin sen nenäliinaan tienviereen ja laitoin huomioksi keppejä ja havuja.
Olisin ottanut sen mökkiin, jos se olisi pedillään maannut vielä palatessani, mutta se ei siinä enää ollut. Ja nyt en ikinä saa tietää pöllikö sen joku, jolle se ei kuulu vai löysikö omistaja sen. Toivottavasti omistaja :D
Minäkin olen ihan ventti. snon vaan hyvää yötä Mamitsu
VastaaPoista