Täällä ollaan, Ao Nangissa! Mitään suurta kuvaoksennusta ei minulla ollut nyt teille tarjota, kun tämä Ao Nang ei mikään kuvauksellisuuden perikuva ole, mutta jospa sitä lähitulevaisuudessa pääsisi näkemään lisää.
Tänään oli niin kuuma päivä, että painuin lähes suoraan rannalle mukanani vain kaikki oleellisin, kuten pyyhe ja aurinkolasit. Turhakkeet, eli suomeksi sanottuna kamera, sai jäädä hostelliin.
Tein tänään ehkä yhden epähannamaisimmista asioista; menin hierontaan. Mitäh. Vähänkin enemmän minua tuntevat tietävät, kuinka en mielelläni hiero ketään, mutta vielä kuinka sitäkin vähemmän haluan, että minua hierotaan. Ihmeitä näköjään tapahtuu, ja se oli jopa ihan kivaa. Ei se pahin runnominen nyt vieläkään parhaimmalta tuntunut, mutta kaikki ne hellät jalka ja sormihieronnat oli kyllä nannaa.
Olen edelleen maitovalas ja jauhosäkki:D, mutta lienee ihan ymmärrettävää, kun tässä puoleen vuoteen ei ole tullut tehtyä auringon kanssa tuttavuutta muuta kuin kasvojen osalta. Kädet tuntuu kyllä saavan ansaitsemaansa venyttelyä, kun yritän saada selkääni voideltua. Nyt puuttuu se oleellinen selänrasvaaja, jonka hommia hoiti viime matkalla Ellu :D
Krabi on kyllä päivän jälkeen yllättänyt ihan positiivisesti. Eilen oli pientä yleistä paniikkia, joka tosin johtui siitä, että yhtäkkiä kaikkialla olikin länsimaalaisia ihmisiä, jotka puhuvat joko suomea tai ruotsia. Kaikki mitä täällä tarvitsee, löytyy läheltä. Auringonlaskut ovat sellaisia, kun lomalla niiden kuuluukin olla (laskevat horisonttiin) ja samaan aikaan tämä vihreys tekee kaikesta niin paljon pirteämpää. Että ei niinkun ihan turhaan Thaimaata mainosteta matkakohteena. Tuossahan olisi noita lähisaariakin paljon nähtävänä hienoine maisemineen, mutta päätin jättää niiden mahdollisen vierailun vasta loppulomaani täällä, näkee sitten vähän paremmin, että mihin on tuhlattu rahat ja paljonko jäljellä.
Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!
tätä kateuden määrää.......
VastaaPoista