Ikuisesta matkustamisesta, loputtomasta ruokapöydästä sekä isoista prinsessamekoista haaveileva maksimekkojen ja suklaalevyjen ystävä, ikuinen lapsi joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Elämäntavoitteena tuntea maailman seitsemän meren aallot varpaissa, tai vähintäänkin seitsemän mannerta jalkojen alla. Välillä aiheellista potkia vauhtia takapuoleen, kun luonteeseen kuuluu aikaansaamattomuus ja yhtäkkiset innostuspistokset. Huonetta koristaa lukuisat lankarullat ja ompelukoneet, sekä toistakymmentä leivontakirjaa. Juttuja mielialan mukaan. Ikä on vain olosuhde, mutta kasvaminen on ihme!

Haku Piparminttumerestä

2012-02-02

Kylmyys takertuu ja huuleni sinertää

Koeviikon vapaapäivän voi kuluttaa järkevästi opiskeluun tai sitten vain yksinkertaisesti voi mennä pihalle satumaahan. Ihan oikeasti en uskonut olevani Nekalassa kun otin näitä kuvia keskiviikkona, hoin koko ajan OumaigaadOumaigaad ja pyörin ympäriinsä kun en tiennyt mihin olisin katsonut. Tuntu ihan siltä kuin oisin nähny jotain unta :D, ihankun joku unimaa, kaikki vaan tollasta valkosta ja rauhallista. Kaikesta tästä pakkasesta ja viimasta huolimatta rakastan talvea, joskus tällaisissa tilanteissa paljon enemmän kuin kesää.
Vaikka mä nukahdankin kesken kokeisiin lukemisen kylmyyden takia, rakastan sitä ettei aina tarvi pukeutua mekkoihin ja toppeihin. Villapaidat ja villasukat siis kunniaan.
Postaukseesta näette nyt myös mahtavaa 18-200mm satoa, ei ihan paska putki ole, TODELLAKAAN<3. Jag tycker.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti