Tehtailen nyt näitä postauksia, mutta kun! Ei tätä voinu tunkee tonne kuvien sekaan. Ja nytkun ei oo niitä kouluhommiakaan niin tälle jää vähän liikaakin aikaa.
Valheitako maailmaan synnytitte
Te kaksi toisillenne luotua
Hän lähti ja siinä surujasi itket
Ja nyt sä tahtoisit rakkautesi takaisin
Hei, pidä, pidä vielä kiinni niistä toiveistasi
Sillä niin kuin totta olet, on myös totta toiveesi
Niin pidä, pidä vielä kiinni siitä, että rakastat
Ja kukaties joskus toivees toteutuu
Ja kukaties joskus toivees toteutuu
Kysyt, kuinka onni jaetaan
Ja kuka siitä saa sen palan suurimman
Sinä suruinen et huomisessa nää
Mitään, miksi yrittää, niin sä kaipaat mennyttä
Siis pidä, pidä vielä kiinni niistä toiveistasi
Sillä niin kuin totta olet, on myös totta toiveesi
Niin pidä, pidä vielä kiinni siitä, että rakastat
Ja kukaties joskus toivees toteutuu
Ja kukaties joskus toivees toteutuu
Tiedättekö, tästä yrittää nyt tulla jotain syvällistä. Ei mitään tietoo mitä oon kirjottamassa, mutta kerrankin en aijo selittää päivän tapahtumista. Mulla on päiväkirja. Oon kirjottanu sitä jo vuodesta 2008 marraskuusta. Silloin olin seiskalla. Olimpa pieni. Eka kirjoitus oikeassa päiväkirjassa koski koulun poikien kanssa tanssia. Voih mikä aihe, söpöö. No mutta olihan se kauheeta kun ei koskaan ennen ollu sellasta kokenu. Sitten selitän kuinka en osaa sanoa EI, ja tää on kyl ongelma vielä tänäkin päivänä.Mun ex-päiväkirja pursuaa muistoja. Sinne on liimailtu kaikkee jännää ja niissä jutuissa on ideaa. Toisin kun päiväkirja2:sessa, siellä ne jutut on jotain tosi turhaa, mut samalla ihanaa :). Yks juttu jonka oon kirjottanu on jääny mieleen, koska se on ollu jossain mun horoskooppi ja se pitää oikeestaan aika hyvin paikkaansa. Ainakin luulen niin
Olet mitä parhain ystävä.
Olet suorapuheinen, mutta
uskollinen. Rakastat tulisesti.
Rikot rajoja ja uskallat muuttaa
maailmaa.
Loppuenlopuks en olis varmaan ikinä jaksanu kirjottaa koko roskaa, ellei olis tapahtunu kaikkee kivaa :D, onneksi siis tapahtui. Ja jatkoin sitä, koska se on kannattanut. Tän blogin takia sen kirjotus on jäänyt, vaikkei olis pitäny. Mulla on sinne oikeesti asiaa. Jotenkin kaikki, koulu ja muut on vaan vieny mun ajan. Se on kadonnu kun tuhka tuuleen. Ei sitä sais unohtaa. Mulla oli viimevuonna siellä pari kuukauden taukoa ja jälkeenpäin kun niitä lukee niin ne potuttaa. Miksen kirjottanu vaikka vaan jotai turhaa. Miksi? Oikeestaan päiväkirjassa on myös pahoja puolia. Kun sitä myöhemmin lukeen ne tuhannet ärsytyskohtaukset kokeen suurella todennäköisyydellä aina uudelleen ja uudelleen ja se ei sitten olekkaan enää niin kivaa kun luulisi.
Huomenna on ensimmäinen kasin aamu sitten marraskuun. Miten kestän? :D En oo tottunu enää tollaseen elämään. Se kun on aina ollu se puol 10 ja kuukausien välissä on myös tavattu iltapäivä-aamuja. Nyt mun pitää raahautua kouluun Kemian tunnille. Oikeestaan sen pitäis olla positiivista, koska kemia on kivaa! :) Kouluaineet on kivoja! Jippii!
ps. oliko ees tärkeetä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti