The sun is shining ft. -8

Toi sää on ihan PERFECT talvipäiväsää, jolloin kaikkien kuuluisi olla ulkona eikä sisällä. Mutta koska asiat eivät koskaan ole yksinkertaisia voin kertoa että viima tekee tosta säästä ainakin -20, eli ihan hyytävää. Kaiken lisäks oon menossa synttärikahville. Nojoo... Ehkä voin kuluttaa pari tuntia siellä. Mut sitten meen kyllä pihalle haukkaan happea! Koska tää jakso nimittäin on nyt virallisesti loppu. Jippiii!


PIIIRRRRRRRR! Kello näyttää 5 yli 6. Painan sen hemmetin herästyskellon napin kiinni ja manaan että miks en lukenu viikonloppuna ja sitten tulee mieleen että kappas, tein minätyötä ihan hikihatus ja luin enkkua, mut en hikihatussa. Noh, nostan sen Yyhoon kirjan vaivalloisesti sängylle ja kertaan ekaa kappaletta. Nukahdan. Herään. Luen lisää. Nukahdan. Kello on 15 vaille 7. Voisin nousta. Meen alakertaan. Luen lehden. Tuun takas ylös lukeen. Sittenkun oon kattonu niitä kysymyksiä meen laittaa tukkaa, eli kreppaamaan. Se oli herätessä oikeesti ihan kauhee. Mut siis mulla oli tänään kivasti tukka, aamulla se tosin oli harakanpesä, mut onneks sain sen näyttään joltain. 

En pidä ponnareista jotka on ns. pahanpäivän ponnareita, eli ne vaan roikkuu sellasena ihan minisenä, hyihyi :D. Ponnarissa pitää olla asennetta. Eli sen pitää näyttää oikeesti ponnarilta. Sen pitää olla tuuhee. Sen takia kreppirauta on ihana joululahja<3. Noh, iltasella lisää, ehkäpä kuvia lisää, mutta nyt. Synttärit kutsuu.