Odota mua kun sade maahan kaatuu

Taas oon laiminlyönyt tätä blogia ihan kivasti. Mun piti eilen ihan oikeasti kirjoittaa jotain fiksua alkoholismistani, joka alkoi 20 vuotta sitten, heh heh, mutta jostain kumman syystä naisten pehmoporno ja rekkakuskit jäällä vei voiton. En siis kertakaikkisesti voinut vastustaa kaupassa kirjaa Fifty Shades of Grey told by Christian Grey... Sehän on siis ihan sama kirja kuin alkuperäisen sarjan ykkösosa, minäkertojana on vaan Anan sijasta Christian. Mua kiehtoo noissa kirjoissa varmaan enemmän henkilöt kun aihepiiri. Ne kaikki henkilöt on niin kiehtovia jotenkin, mä en normaalisti jaksa oikein kirjaa lukiessa miettiä mitään syvempiä merkityksiä millekään (voisi joskus avartaa niitä kirjoja vähän enemmän...), mutta näiden kohdalla oon pysähtyny ihan sata kertaa vaan miettimään jotain luonteenpiirrettä, ja sitä miten se heijastuu puhetapaan tai jotain vastaavaa.

Mun työpäivät on jotenkin pahasti kirottuja, kun joka ikinen kerta paistaa aurinko kirkkaalta taivaalta ja on täydellinen ulkoilusää?? Eilen heräsin päiväunilta juuri parahiksi kuulemaan, kuinka tuuli tuntuu irrottavan kattoa ja sade paiskoi ikkunaa. Oli ihan pakko sytyttää pari kynttilää, kun tuli niin mehevä syysfiilis. Tein superhyvää kanakinkkusalaattia, jota sitten nautittiin äitin tekemän kinkkupiirakan kanssa. Ai vitsit se oli hyvää.

Mä taistelen itseni ja pullattoman lokakuun kanssa. Lupasin itelleni olla syömättä yhtäkään pullaa töissä, mikä on oikeesti ihan jumalattoman vaikeeta kaikissa iltavuoroissa. Ja nyt eletään kuitenkin vasta lokakuun kolmatta, enkä oo ollu vielä yhtäkään päivää lokakuussa töissä :D Tänään, huomenna ja ylihuomenna saankin nauttia pullantuoksusta kolmena peräkkäisenä iltana, ah. Täytyy vissiin vaan juoda ihan törkeesti vettä, ja koittaa viedä sillä himot pois. Mä yhdistin tähän oikeestaan myös herkkulakon, joka ei oo niin kiree kun tää pullalakko, mut vähän sinnepäin. 

Niin ja voi ihanuus mikä tunne oli herätä tänään selkä-ei-kipeänä! Luksusta. Okei ja nyt meen taas töihin paskomaan selkäni, hieno homma.

 "Isä oli jättäny tän tähän lattialle ni mä aattelin kans vähän maistaa"

"Äiti kato mä vähän leikin tällä narukerällä, ei varmaan ollu tarkotus pitää tätä tällä kerällä?" Onko oikeesti ihan ok, jos oon omasta mielestäni tossa kuvassa jotenkin hirmu söpö ja viattoman näkönen?