Tänään on perjantai.
Ja minä avasin LAUTAKAUTENI :)
I love it
Olin siis tänään Kaisan kanssa Hervannassa. Aluksi kyllä tuntui, että en pysy pystyssä ees metriä, mutta kun se hissi vei ylös niin jotenki kaikki vaan oli selvää. Osasin kaikki. No siis ette siltikään varmaa halua nähdä sitä. Ekan laskun jälkeen esitin taidonnäytteeni kun menin yksin hissiin kun kaisa korjaili kenkiään.
...en saanu sitä hissiä ja kaaduin (Kaisa varmaan nauro tässäkohtaa ittensä kipeeks) :DD Sitten se hissimies alko selittään et miten saan sen ja sit onnistuin. Olin ilonen. Huusin sille hissimiehelle vaan "JEEE KIITOS!:)" Sitten kun laskin alas ja yritin tätä kaisan kanssa niin..... No, kaikki varmaan tietää, ettei kaksin lumilaudalla oo koskaan helppoa. Me kyl mentiin siihe ihan oikein mut tota ööö miten saan sen kapulan EKA omaan jalkaväliin ja sit VIELÄ Kaisan kans. Ja ottakaa huomioon et se hissi sentään liikkuuu. (Niin ja iiris vielä lähetteli koko ajan viestejä :D) Ekan kerran se FEILAS. Kaisa jäi monoista jumiin ja sit se lähti raahautuun sen hissin kans. Sit seuraavaks molemmat kaadutaan. Kolmas kerta toden sanoi ja me kyllä päästiin se! Seuraavalla kerralla mä en saanu sitä ees omaan jalkaväliin mut se tarttu Kaisan takkiin. Ja taas naurettiin. (Hei oikeesti, ei oo helppoo mennä molemmat siteet kiinni siihe hissin eteen ja sit vielä ottaa siitä kapulasta kiinni. Kaisan tarvii vaan seistä ja odottaa et laitan sen vaan sille -.-) Sitten kaaduin vielä mukavasti taaksepäin pehvalteen, se hieman tärähti. Ja toisen kerran kun osuin johki möykkyyn. Ja kolmannen kerran siihen, kun äiti soitti ja oli vähän liikaa vauhtia :D
No, kaikesta huolimatta rakastin sitä. Se oli ihanaa. Tosin hissimatkan angstattiin vaan sitä, ettei saada ketään vaikka halutaan <- liitty paljon aiheeseen.
Nyt syön juuri mummon tekemää laskiaispullaaa. Sokerihiirenä voin kertoa, että jäin koukkuun. Haluan lisää. Löytyiskö keltään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti