Matkalla Motowniin

Tänään on ollu oikeestaan ihan järkkymasennuspäivä. Voi huoh. Aamulla huomaan, että mun farkut on niin venyneet, että ne melkein tippuu päältä. Lisäksi ne oli IHAN VÄÄRÄN VÄRISET mun tummansinisen hupparin kanssa. Sit lopulta tyydyin (kiire kun oli) pistään vaan lökärit ja raitapaidan. Sitten kello onkin jo 5 yli 9 ja tukkakin oli vielä märkä ja voi surku. No, kyllä mä kouluun ehdin ihan hyvin, mutta oikeastaan ihan turhaan menin, koska YH oli pelkkää hepreaa. A) En oo opiskellu hepreaa B) Ei voitu ees tarkistaa läksyjä, joita eilen vänkäsin puol 11, ihan turhaan siis. 
Seuraavalla välkällä Sanna halus välttämättä mennä kysyyn Törröselta tulevaa lukkaria. No ei saatu, mutta koin sitäkin järkyttävämmän järkytyksen kun näin tulevat lukkarit ja TADAA. Päivä oli lopullisesti pilattu. Väsyttikin vielä. Tuntuu, että oon matkalla Motowniin. Se on aika huono suunta itseasiassa.
Jotain iloista kuitenkin tähänkin päivään. HAHAA, keksin miten tähän systeemiin hankitaan kuvia. Nyt siis vuorossa oikeastaan eilisen päivitys :D


Meillä pitää äikässä tehdä lopputyönä Kirjailijaesitelmä. Noh, viisaana kysyin vihjettä Mustoselta ja se antoi mulle sitten luettavaksi Rosa Liksomia. *Hakkaa päätä seinään* Se oli virhevalinta. Ne kirjat on  ihan järkyttävän epäselviä ja se murre, hei, olisi ees tampereen murretta, mutta EI niin ei. Ja niitä pitäisi vielä alkaa esitteleen jotenki? Heiei!

Kattokaa tota kirjaa. Ei huoh. Ei kiinnosta pätkääkään. Ei sekuntiakaan. Nukahdan suunnilleen kahden sivun jälkeen. Lisäksi noista tehtävät tehtävät on ihan ............. Joten jjoo. (Huomaan, että osaan oikeesti rajottaa kiroilua ihan hyvin kunhan vaan haluan :D)

n. 1000 kertaa mielummin paneutuisin tähän Kummisedältäni saamaan erittäin mielenkiintoiselta vaikuttavaan kirjaan;

Kansi näyttää kyllä kieltämättä erikoiselta, mutta takakansi kuulosti tosi houkuttelevalta. Ongelma on vaan siinä, että nyt kun on koulua, en halua ees alottaa, koska ei siitä lukemisesta tuu kouluaikana mtn. Koulusta luettavat kirjat menettelee. Nekin on kyllä jo aika pahasti sillä rajalla.

Tässäkin kirja kummisedältäni. Mistä Markus keksiikin aina tälläsiä ihan hassunnäköisiä kirjoja? :D Tää on hyvä esimerkki siitä, että yritin lukee tätä kouluaikana, mutta eihän siitä mitään tullut. Oon kyllä lukenut tätä joku 40 sivua, mutta ei oo ollut inspiraatiota. Ja minähän en lue, jos en halua. Ei siinä oo silloin mitään järkeä. Kirjoja luetaan silloin, kun on ispiraatiota siihen.

Jatketaampa tätä kummisetä -linjaa vielä yhdellä kirjalla. Hän osti muutamavuosi sitten mulle joululahjaksi tuon mustakantisen, ensimmäisen Nälkäpelin. Kirja ei aluksi kiinnostanut yhtään. Ehkä olin liian nuori? Mutta kun Elina sitä ykspäivä kehui niin hirveästi niin olihan minunkin se pakko sitten vaivautua lukemaan...

...ja rakastuin<3 Joten oli pakko ostaa toinen osa, Nälkäpeli - Vihan liekit. Ja kun se oli luettu, n. 3 päivässä, jäin odottamaan innolla Matkijanärhen ilmestymistä. Ja kun se vihdoin marraskuussa ilmestyi, menin heti sen ostamaan ja joululomalla se tuli sitten luettua. JÄRKYTTÄVÄNSUPERIHANAHYVÄ sarja, en oo parempaa ikinä lukenu. Itkin ihan hirveesti siinä lopussa, se oli niin koskettavaa. (Joo, oon herkkä, mut se oli siitä huolimatta itkettävä!) Ah, kaikki oli niin ihania, Katniss, Prim, Peeta, Gale ja jopa Haymitch. Gale on kuuma ;)

Kiitos :D