Looking at you makes it harder, but I know that you'll find another, that doesn't always make you wanna cry

Hyvää iltaa jälleen kerran täältä Hannan spotify-listalta. Tällä viikolla on kyllä tullut kuunneltua sen verran iskelmää, että huhhuh. Onneksi sieltä muutaman vähän kansainvälisempikin kappale löytyy.

Johanna Pakonen - Kultaista hiekkaa Tää muistuttaa mua jotenkin hyvin oudolla tavalla Tiina Räsäsen Sateenkaari ja tähdet biisistä, niissä on samankaltaset sanat ja melodiat, mutta silti ne ei oo kyllä mitenkään samanlaiset

Petri Laaksonen, Virve Rosti - Talven syliin Tykästyin tähän biisiin jo aikaa sitten, tyyliin viimejouluna. Kuulin tän viimeviikolla taas pitkästä aikaa radiosta. Tosi hieno joululaulu, sytyttää melkein yhtä paljon kun Teräsniskan Pikkuveljen joulupuuro.

Sleeping at last - Already gone Sanoin viimeeksi, että Greyn Anatomiassa on niin paljon hyviä cover-biisejä. Tässä taas niistä yksi, muutenkin tykkään tästä alkuperäisversiosta, mutta nää Sleeping at lastin coverit on niin herkkiä ja ihania.

Laura Voutilainen - Olet mulle enemmän Kyseistä biisiä ei vissiin ole vielä edes julkaistu (ilmestyy tällä viikolla). Se on kuitenkin soinut Iskelmällä ihan kiitettävän usein, joten on jo jonkinmoiseksi korvamadoksi muodostunut. En olisi aluksi uskonut Voutilaisen biisiksi, mutta hieno on.

Tina Turner - Private dancer Tämä kyseinen biisi on soinut niin hämmentävän monta kertaa syksyn aikana aina silloin, kun olen iltavuoron jälkeen lähtenyt töistä kotiin, että ei hyvä tosikaan.

 Sain piparitaloprojektin valmiiksi. Siinä on nyt pieni talokyläni odottamassa pakkausta ja myyntiä. Sinänsä oikeasti tosi hyvä tapa rikastua noin niinkuin koulun myyjäisissä. Yhden talon taikinat + kuorrutukset maksoi n. 2€, enkä edes huijaa. Hyvä on, en laskenut kahden kananmunan hintaa, enkä sitä, että kaapissa oli ranskanpastilleja ja turkooseja nomparelleja, mutta ylipäätään. Ja sitten näistä kuitenkin pyydetään jotain kahtakymppiä (mitä itse vastustan kaikelle mahdollisella tavalla). Työstä en tietenkään pyydä mitään, ihan turhaa, kun tästä hommasta kuitenkin tykkään.

Village people, kuten Instagramin puolelle kirjoitin. Kyllä nuo ehkä vielä tarvitsee jotkut Hattivatit tohon pihalle seisomaan, tai edes kuuset, mutta hoidetaan se sitten loppuviikolla. Oma piparkakkutaloni kyllä uupuu yhä. En tiedä tekisinkö kokonaan uudet kaavat vai jätänkö homman suosiolla vaan tekemättä. Olisihan siinä sitä jotain kun huoneen nurkassa valaistu pikkuinen mökki. Täytyy nyt katsella. Jos ensviikonloppuna vaikka.

Hommasin tänään tällaisen vanhanmallisen päiväkirjan. Sinänsä hyvin hauska juttu, että aloitin päiväkirjan kirjoittamisen seiskaluokalla, eli mitä, kuusi vuotta sitten, tismalleen samana päivänä kuin nyt. Oon käyttänyt pari vuotta niitä Coelhon kalenteripäiväkirjoja, mutta tunsin nyt tarvetta höpöttää pidemmin ja syvällisemmin kaikesta. Tarvitsen tilaa, rivejä ja taas tilaa.