Let the adventure begin

 Voi ei, jos en rajoita itseäni, tästä tulee tosi pahasti kilometripostaus :D Tekisi yllätysyllätys mieli kertoa kaikki, mitä olen jo kokenut, mutta koitan rajoittaa. Lontoossa jouduin yllättävästi jokaiseen turvatarkastuksen turvatarkastukseen, siihen pyörivään röntgeniin (onko se röntgen??:D) ja sitten vielä reppu meni uusintatarkastukseen. Palvelu oli kuitenkin mukavaa, toisin sanoen kukaan ei vittuillut ja olihan minulla aikaa. Popsin hedelmäsalaatin ja leipää ja loppu ajan kulutin aika lailla whatsappissa. Viime huhtikuussa ilmaista nettiä oli 45 minuuttia, nyt 4 tuntia!? Huima ihmeparannus.

 Sain seurata kaikessa rauhassa näitä minulla-ei-ole-kiire-minnekään-vaikka-lentoni-lähtee-nyt -matkailijoita, kun viereisiltä porteilta lähti vähän väliä koneita Intiaan tai Saudi-Arabiaan. Kun tuli minun vuoroni astua koneeseen, otin mukaan pari ilmaista lehteä, tuon Travelin ja Glamourin. Ajattelin jättää ne koneeseen, mutta niissä olikin niin paljon kivoja juttuja, että pakko varmaan raahata mukana :D

Kone on yllättävän tyhjä, joten suunnilleen jokainen matkustaja sai nukkua mukavat 9 tunnin yöunet vaakatasossa jokainen omalla penkkirivillään. Kyllä kelpasi :D, vielä kun kasasin siihen kolme tyynyä pehmikkeeksi niin ihan oli varmasti ykkösluokan tasoa, heh. Palvelukin oli hyvää ja lentoemännät tosi mukavia, mutta ei ole vielä minun päässäni Singapore Airlinesia voittanutta.

 Malesian päässä voisin väittää olleeni yhtä sekaisin kuin Pariisin CDG:llä. Ensin metrolla terminaalista toiseen ja sitten jäätävä matka vielä johonkin alas, josta päästiin immigration tiskeille, jossa onneksi ei tarvinnut täytellä kaavakkeita, pelkkä passin antaminen riitti. Sitten vihdoin odottamaan matkatavaroita. Ja hihii sieltä se minun rinkkanikin ilmestyi nätisti harmaassa lootassaan (erittäin fiksua laittaa tollaset ohuemmat ruumalaukut pyörimään siihen hihnalle niissä laatikoissa, ettei esim. narut sotkeennu ja jää jumiin). Sitten vain metsästämään KLIA Expressiä ja kun sen vihdoin löysin, huokasin.

 Huokaisu loppui, kun pääsin Sentral Kuala Lumpuriin, jäätävää mikä kommuuni. Parin harha-askeleen jälkeen löysin itseni Monorail-kiskojen vierestä ostamassa lippua. Loppu hyvin kaikki hyvin, jos ei lasketa tätä helkkarinmoista kuumuutta hahaha :D Siis paitani oli hotellille päästyä ihan märkä, ei edes pahan hajuisesta hiestä märkä vaan ihan vaan jostain kehoni erittämästä vedestä. Olisin voinut valmistautua tähänkin paremmin henkisesti, heh.

Yövyn tällaisessa Container Hotellissa, joka on ehkä hieman sivukadulla poissa sivistyksestä (pääkadulta matkaa ehkä max 1km), mutta herranen aika tämähän on hinde kiva! :D Täällä on sellaisia yhteisiä makuusalejakin, jotka ovat nimensä mukaisesti tehty sellaisista laivakonteista, koitan ottaa päivänvalossa paremmat kuvat! Vessat ja suihkut ovat yhteiset, mutta tämä makuuosasto lähentelee jo Japanin kapselihotelleja. Niin söpö ja kotoisa! :D

Nyt menen hampaidenpesun ja pienen tavaroiden järjestelyn jälkeen nukkumaan, jotta aamulla herään tutkimaan hieman ympäristöä ennenkuin matka taas jatkuu! Näkemisiin!